I am legend

Will Smith ei kiinnosta ketään vaikka olisi viimeinen ihminen maailmassa

Leuhkanpulskeasti nimetty raina on kolmas filmatisointi samasta aiheesta. Itse olen katsonut vain edellisen Charlton Hestonin tähdittämän vm. 71 version. Näiden kahden Hollywood-version vertaaminen onkin varsin hedelmällistä koska se tuo hyvin esiin toimintaelokuvien kehityskaaren.

Uudempi elokuva on tietysti hienompi, rivakammin leikattu ja paljon toiminnallisempi. Smith on hätää kärsimässä lihaksikkaiden supermutanttien kanssa, kun Hestonia tyhmät kaapukulttilaiset lähinnä ärsyttivät. Uhan on oltava nykyään turboahdettu, ihmistä vahvempi ja nopeampi. Kaikessa noloudessaan 70-luvun valkonaamat kuitenkin ovat jotenkin surullisempia. Köpöttelevät kaapuveijarit olivat sairastuneita ihmisiä, eivät bodanneita klonkkuja joiden kohtalo on täysin yhdentekevä. Erityisen rasittavaa oli niiden ääntely, hirviöiden mölinä oli niin tavanomaista leijona/gorilla synteesiä että suorastaan haukotti.

Päähenkilöt menivät rambojen myötä tyystin uusille urille. Will Smith on sekä sotilas että maailman paras genetiikkatutkija. Lisäksi hän on bodari, koomikko, eläinten ystävä, nero ja herkkä mies. Pakollinen leuanvetokohtaus haukottaa toistuessaan jokaisessa toimintaelokuvassa. On joo muskelia, ihan kiva, entä sitten? Luonnollisesti sankari uhrautuu yhteisen hyvän vuoksi sen suuremmin nikottelematta.

Vanhemman version loppu oli myös hyvin surullinen, kuin turha kuolema sodassa kaatumisen sijaan. Uutta toivoa oli istutettu nykyversioon kummallisella loputwistillä. Sinänsä molemmat ovat suhteellisen uskollisia alkuperäiselle kirjalle. Molempien pääosanesittäjät ovat jäykkiä ja vaikeita samaistumiskohteita. Vanhempi versio on raju ja jotenkin vastuuton, uudempi sankari taas koko ajan niin vallan kauhean huolissaan että näyttely jumiutuu täysin.

Meitsi on legenda on todella kaunis elokuva, tietokoneet luovat ennenäkemättömän maiseman jota ei turhaan pällistellä vaan joka on osa elokuvaa. Eläimet ja ilkimöt ovat kovin synteettisiä mutta itse kaupunki toimii hienosti. Juoni alkaa raahata molempia jalkojaan alun jälkeen ja kaikki jännitys varisee pois turbotimanttitoiminnan alkaessa heilutella kameraa. Onko moinen mätkintä todella ollut jonkun mielestä tarpeellista ja katselufiilistä kohottavaa?

Hiano ja ja vähän huono, minkäs teet! Kaksi tähtöstä yhden tähden elokuvasta.

**/*****