Se oli kuulkaas Howard Hughes ihan hullu mies, pesikin käsiään koko ajan ja oli muutenkin erakko ja bakteerikammoinen. Lisäksi hän teki lentokoneita. Ettekö usko, minäpä näytän sitä kolmen tunnin verran niin etteköhän vakuutu!
En tiedä ajatteliko Scorsese todella näin mutta siltä se ainakin tuntui. On suorastaan hämmästyttävää kuinka vähän todella tarvitsee kertoa ihmisestä vaikka hänen elämäänsä kuvittaakin kymmenien vuosien ajalta. Liuta komeita lentokuvia ei pelasta lentäjää mahalaskulta, tai pikemminkin kyse on juuri ja juuri onnistuneesta hätälaskusta. Näytti että kamaraan pamahdetaan mutta lopulta päädyttiinkin vain pellolle vähän hölmistyneinä.
Ohjaaja on ennenkin ohjannut filmejä maanisista, itsekeskeisistä miehistä jotka muiden arvostelusta piittaamatta ovat kamppailleet kohti usein traagista päämääräänsä. Siinä missä taksikuskin vihan sytytti kaupungin mädännäisyys ja Cape fearin konna sai voimaa kostostaan jää Hugesin motiivi epäselväksi. Sekopäisyyttä perustellaan ainoastaan suojelevalla äidillä mikä jättää koko persoonan hieman tyhjän päälle. Epäilemättä on kamalaa mutta miksi?
DiCaprio Näyttelee riittävän hyvin vaikka on kolmekymppisenäkin vielä tavattoman poikamainen etenkin keski-ikäiseksi katkeraksi erakoksi. Naisten kiinnostus Hugesiin jää selvittämättä, kainaloon kaipaavien pikkutähtösten virran tietysti ymmärtää mutta miksi suuret näyttelijättäret roikkuvat hänessä? Minkäänlaista vuorovaikutusta ei tunnu olevan, Huges ei tunnu uhraavan ajatustakaan vastakkaiselle sukupuolelle hetkellisten "mennäänkö naimisiin" tokaisujen lisäksi. Cate Blanchett Hepburnina oli suorastaan hyvä. Kiusallisesti hyvyyttä kuitenkin annosteltiin todella varovasti, juuri kun alkoi kiinnostaa pakeni hän kulisseihin ainakin vartiksi. Kun Hepburn jätti Hugesin lopullisesti samaistuin täysin päähenkilöön, "älä jätä minua yksin!" Valitettavasti Cate tosiaan jätti leonardon yksin tyhjyyttään kumisevaan filmiin ja lähti vieden mukanaan suuren osan mielenkiinnosta.
Elokuva katkeaa lähes ainoaan positiiviseen tapahtumaan Hugesin pitkässä laskukiidossa kohti kasinon yläkertaan linnoittautunutta huru-ukkoa. Loppua ei kerrota vaan kaikki jää optimistisesti ilmaan. En oppinut Hugesista, ihmisyydestä tai lentokoneista oikein mitään uutta, sainpahan kolme tuntia tuhrattua elämästäni.
Koko filmi oli kuin lentokoeneen etutaskusta löytyvät mainoslehtiset. Tavattoman komeaa, erittäin ulkokohtaista ja ehdottoman sisällyksetöntä. ** tähteä viidestä.
