keskiviikkona, lokakuuta 27, 2004

Oven takana - The door in the floor

Välillä pitää katsoa aikuisempaakin leffaa ettei unohdu että elokuvia tehdään myös yli 12-vuotiaille. Vuorossa oli niukasti tv:tä isommalta kankaalta nuoren lähes esikoisohjaajan Todd Williamsin Oven takana. Siinä Jeff Bridges ja hurmaavasti varttunut Kim Basinger esittävät kovasti kärttyistä ja toisistaan etääntynyttä pariskuntaa.

Tapahtumapaikkana on ainakin minulle hieman vieraampi Long Island jossa merta ja taivasta riittää. Jääteetä ei juurikaan siemailla, viskiä sen sijaan tuntuu menevän sellaiseen perinteiseen boheemityyliin lukuisia laseja päivässä. Amerikkalaisen taiteilijakuvaston keskeisimpiä hahmoja on keskellä yötä kirjoittava kirjailija jonka koneen rapinaa säestää jäiden vaimea kilinä. Päiväsaikaan selvinpäin työskentelevät sanasepot taitavat olla vähemmistönä elokuvamaailmassa.

Bridgesin esittämä Ted Cole ongelma ei kuitenkaan ole viina vaan naiset. Hän pettää vaimoaan jatkuvasti ja käyttää kuuluisuuttaan hyväksi vongatessaan saaren naisväestöä. Vaimo Marie (Basinger) kärsii naama pitkänä häntäheikistä miehestään mutta avioeroon heillä ei oikein tunnu olevan puhtia.

tasaisen vihanpidon keskelle putkahtaa nuori Eddie (John Foster) joka pian joutuu mukaan pyöritykseen. Virallisesti hän on kirjailijan assistentti mutta hommat kuihtuvat lähinnä taiteilijan auton kuljettamiseen, ajokorttina menettänyt kynäniekka tarvitsee shafööriä päästäkseen naistensa luo. Vaimo taas kaipaa läheisyyttä ja lohduttajaa, kunnia josta puberteetin hikisissä kuohuissa kamppaileva Eddie ei totisesti halua kieltäytyä.

Ongelmat kasautuvat kun vapaamielisinä itseään pitävät ihmiset huomaavat olevansa mustasukkaisia ja katkeria ihmisistä joista heidän ei enää pitäisi piitata. Pariskunnan kipuilu ruumiillistuu tyttäreen joka ainoana kehtaa olla ahdistunut ja tolaltaan. Kaiken yllä väijyy jokin menneisyyden salaisuus josta ei mainita, mutta joka on painostavana läsnä Tedin ja Marien asunnossa.

Asetelma on siis monimutkainen ja herkullinen, tyypit ovat moniulotteisia ja mukavan persoonallisia. Mutta ei vaan meinaa lähteä leffa lentoon millään. Alussa panostetaan tunnelman luomiseen, keskiosassa hupaillaan oudosti ja rainan häntä menee hassuttelun keikauttamiseen takaisin vakavaksi. Missään vaiheessa ei oikein tiedä kenestä pitäisi kiinnostua ja paljonko on panoksena. Se että pettäjäksi tunnettu mies jatkaa pettämistään ei riitä pitämään kiinnostusta yllä, suuria tunteita vältellään ja kaikki tuntuu olevan aika samantekevää. Jos näyttelijät ja esillepano eivät olisi niin ammattitaitoisia olisin kyllä pitkästynyt. Jopa lopun ilmeisesti melkoiseksi jysäriksi tarkoitettu paljastus on suhteellisen laimea.

Ei ansaitse enempää kuin ***/***** sori Jeff, olisi kannattanut säästää pippeli parempaan leffaan.